Bonhoeffer jäi junasta

"Jos nousee väärään junaan, ei kannata juosta pitkin käytävää vastakkaiseen suuntaan". Näin lausui joitakin vuosikymmeniä sitten Dietrich Bonhoeffer, kuuluisa teologi ja marttyyri. Junat kiitivät samanaikaisesti kohti kidutuksia ja kuolemaa Auschwitzissa, Buchenwaldissa ja Bergen Belsenissä. Bonhoeffer ei tosin viitannut todellisiin juniin, vaan antoi vastauksen kysymykseen siitä, voisiko hän mahdollisesti olla yhteistyökykyinen puolueen kanssa, sisältä käsin toimien kristillisten arvojen edistäjänä.

Tänä vuonna vietetään Auschwitzin vapauttamisen 70-vuotisjuhlaa. Lähetyspiirimme on saanut mahdollisuuden kuulla Bonhoefferin elämää käsittelevän alustuksen aiheesta, Eric Metaxasin Bonhoeffer- elämänkirjan siivittämänä. Ainutlaatuinen, suosiota saavuttanut kirja dokumentoi tuon ajan ajatusmaailmaa ja sen kehitystä laaja-alaisesti.

Kirjan viesti on vaikuttava. Kuinka monta kertaa omassa elämässämme olemmekaan hypänneet väärään junaan. Tarvitsisimme kipeästi rukouksen tuomia sisäisiä voimavaroja, Jumalan äänen ja lupausten todeksi ottamista, sekä oman kunnianhimomme ja pelkojemme syrjään sysäämistä.

Uskoontulo jo valmistuneena pappina mullisti Bonhoefferin elämän. Pidättyväisenä aristokraattina tunnetun pastorin tie vaihtui vastarintaliike-aktivismiin, myöhemmin Gestapon listalle ja Hitlerin henkilökohtaiseksi vangiksi. Bonhoeffer joutui jatkuvasti väittelemään "natsikristittyjen" ja järjestelmälle alistuneiden vaikuttajien kanssa. Pian kirkolleen omistautunutta pastoria kiellettiin saarnaamasta.

Isänmaataan rakastanut saksalainen joutui ristiriitaan taivaan kansalaisuuden ja maallisen valtionsa toiminnan kanssa. Hän valitsi auktoriteettinsa.

Bonhoeffer kirjoitti: "Nykyisen ajan pelottavana vaarana on, että samalla kun vaadimme auktoriteettia - - unohdamme, että ihminen seisoo yksinään perimmäisen auktoriteetin edessä ja että jokainen, joka kajoaa täällä toiseen ihmiseen väkivaltaisesti, rikkoo ikuisia lakeja ja ottaa hartioilleen yli-inhimillisen auktoriteetin, joka lopulta murskaa hänet".

Jumala haluaisi kuitenkin viimeiseen asti suojella meitä omalla auktoriteetillaan, sillä Hänelle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Osaammeko edes ajatella, että Hän osaa auttaa meitä hyppäämään jopa liikkuvasta junasta viedäkseen meidät oikeille raiteille? Juuri junasta hyppäämällä useat juutalaiset pelastivat henkensä matkalla keskitysleireihin.

Bonhoefferin ystävä, teologi Martin Niemöller yritti pitkään joustaa muuttuneessa tilanteessa. Myöhemmin hän kuitenkin kääntyi entistä innokkaammin "positiiviseksi kristinuskoksi" kutsuttua Saksan kirkon teologiaa vastaan.

Kuuluisat sanansa hän lausui ollessaan pidätettynä: "...Sitten he tulivat hakemaan ammattiyhdistyksen väkeä, enkä ottanut kantaa - koska en kuulunut ammattiyhdistykseen. Sitten he tulivat hakemaan juutalaisia, enkä ottanut kantaa - koska en ollut juutalainen. Ja sitten he tulivat hakemaan minua - eikä jäljellä ollut ketään, joka olisi puhunut puolestani."

Emme koskaan tiedä, mitä huominen tuo tullessaan. Siksi kannattaa tänään toimia kuin seisoisimme Ylimmän Auktoriteetin edessä huomenna, luottaen rohkeasti Jumalan lupauksiin.

Jeesus, opeta meitä laskemaan päivämme oikein,
että saisimme viisaan sydämen.

---

"Vaikeneminen
pahuuden edessä
on sekin pahuutta.
Puhumattomuus
on sekin puhetta.
Toimimatta jättäminen
on sekin toimimista."

Dietrich Bonhoeffer