Kirkon lähetystyön tukemisen periaatteet ovat ajautuneet sivuraiteille
Kansanlähetyksen ja kirkon välinen ymmärrys tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta on hyvin pitkälti yhtenevä. Tämä saattaa hämärtyä nykyisen keskustelun keskellä, kirjoittaa Kansanlähetyksen toiminnanjohtaja Daniel Nummela.
Kuluneen kymmenen vuoden aikana jotkut Kansanlähetyksen lähetystyötä aiemmin tukeneet seurakunnat tai yhtymät ovat päättäneet, etteivät enää halua tukea työtämme. Esimerkiksi Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto päätti lopettaa Kansanlähetyksen ja Kylväjän tuen sekä evätä Evankelisen lähetysyhdistyksen tuen loppuvuodesta 2023 seuraavin perustein:
"Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä on sitoutunut kaikessa toiminnassaan edistämään sukupuolten tasa-arvoa, sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia. Sen vuoksi yhtymä voi tukea vain sellaista toimintaa, jossa on sitouduttu siihen, että naispuolisilla papeilla sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvilla papeilla ja muilla ammattihenkilöillä on mahdollisuus tulla valituksi seurakuntayhtymän tukemiin hankkeisiin.
Tehdyn esiselvityksen ja vastauksista tehdyn arvioinnin perusteella tämän ehdon täyttävät seuraavat kirkon lähetysjärjestöt: Kirkon Ulkomaanapu, Medialähetys Sanansaattajat, Suomen Lähetysseura ja Suomen Pipliaseura. Tämän vuoksi yhtymän talousarviossa varattua määrärahaa voidaan jakaa näiden järjestöjen kesken."
Suureksi kiitokseksi moni alueen yksittäinen seurakunta on halunnut jatkaa yhteistyötä, vaikka yhtymä toisin päättikin. Seurakuntien päätöksenteossa on valitettavasti kuitenkin laajemminkin yleistynyt perusteluketju, jossa perinteiseen virkakäsitykseen pitäytymisen lisäksi kirkon viralliseen avioliitto-opetukseen pitäytyminen todetaan esteeksi lähetystyön tukemiselle. Lauttasaaren seurakunnassa tämä on viety niin pitkälle, että Kansanlähetyksen ulkomaantyönjohtajaa Markus Alajokea kiellettiin lisäksi opettamasta muslimien kohtaamisesta seurakunnan tilaisuudessa. Sitä perusteltiin näin: "Seurakunnan johtoryhmä katsoo, ettei seurakunta voi tarjota foorumia henkilöille, joiden edustamien järjestöjen arvot eivät ole linjassa seurakunnan arvojen kanssa."
"Miesten ja naisten välinen palkkatasa-arvo toteutuu Kansanlähetyksessä paremmin"
Tilanne on hämmentävä. Ensinnäkin sen tähden, että kirkon lähetystyön tukemisen periaatteet ovat ajautuneet sivuraiteille suhteessa työn sisältöön ja vaikuttavuuteen. Toiseksi sen tähden, että syntynyt tilanne antaa ymmärtää, esimerkiksi Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän päätöksen kohdalla, että viisi kirkon kahdeksasta virallisesta lähetysjärjestöstä suhtautuisi tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen jotenkin kielteisesti. Näin ei todellisuudessa tietenkään ole.
Esimerkiksi Kansanlähetyksen ja kirkon välinen ymmärrys tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta on hyvin pitkälti yhtenevä. Olemme Kansanlähetyksessä sitoutuneet vahvasti ehkäisemään syrjintää iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
Käsitykseni mukaan esimerkiksi miesten ja naisten välinen palkkatasa-arvo toteutuu Kansanlähetyksessä paremmin kuin Suomen ev.lut. kirkon seurakunnissa keskimäärin. Meillä samasta tehtävästä maksetaan sama palkka sukupuolesta tai muista ulkoisista tekijöistä riippumatta. Lisäksi edellytämme, että kaikkia työntekijöitä ja toimintaamme osallistuvia kohdellaan yhdenvertaisesti ja heitä arvostetaan Jumalan luomina ja rakastamina lähimmäisinä.
Muutaman lisäesimerkin mainitakseni liikkeessä suhtaudutaan suurella rakkaudella eri kansojen parista tuleviin ihmisiin sekä henkilöihin, joilla on erilaisia vammoja. Pyrimme myös antamaan kaikille työntekijöillemme mahdollisuuksia kehittää osaamistaan iästä ja koulutustaustasta riippumatta. Erityisesti lähetystyössä olemme läpi historiamme olleet vahvasti vaikuttamassa heikoimmassa asemassa olevien paikallisten ihmisten elämään. Tässä kuvaamani todellisuus saattaa helposti unohtua tai hämärtyä nykyisen keskustelun keskellä.
Yhdenvertaisuus on nostettu kirkossa muiden periaatteiden ohitse
Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen on yhteensopivaa raamatullisten arvojen ja maailmankuvan kanssa. Tästä kertoo se, että samalla kun kaikki edellä kuvattu pitää paikkansa, pitäydymme myös siihen luterilaisen tunnustuksen periaatteeseen, että kaikkea oppia on arvioitava Raamatun sanan perusteella.
Tärkeää on samoin tunnistaa, että virkakysymystä ei voi käsitellä pelkästään tasa-arvo kysymyksenä. Asian opillinen puoli on myös otettava huomioon: mitä Raamattu opettaa asiasta ja miten tuohon opetukseen tulisi suhtautua? Raamatun mukaan jokainen ihminen on Jumalan luoma ja itsessään arvokas – ja kuitenkin Jumala on luomisessa antanut miehelle ja naiselle erilaiset tehtävät. Ihmisarvo ei perustu tehtäviin, asemaan tai muihin ulkoisiin tekijöihin, vaan yksinomaan Jumalan luomistyöhön. Tästä näkökulmasta katsottuna jokaisen ihmisen arvo on yhtäläinen, riippumatta hänen tehtävistään tai asemastaan.
Jos työtämme katsoo laajemmin avautuu katselijalle nopeasti, ettei siinä ole kysymys ongelmasta suhteessa naiseuteen tai seksuaalisuuteen, vaan Raamatun opetukseen perustuvasta vakaumuksesta. Tästä kertoo esimerkiksi se, että sellaisissa hallinnollisissa ja johtamiseen liittyvissä tehtävissä, jotka eivät liity paimenuuteen on liikkeessämme mahdollista edetä mihin asemaan tahansa. Onhan koko liikkeemme puheenjohtaja nainen ja myös johtoryhmään kuuluu naistyöntekijä.
Nyt yhteiskunnassamme on kuitenkin uusi "superprinsiippi", kuten eräs kirkkomme teologi kuvasi minulle vallalla olevaa yhdenvertaisuuden ideologiaa. Tämän superprinsiipin mukaan yhdenvertaisuus (esimerkiksi seksuaalivähemmistöjen yhdenvertaisuus) on asetettu korkeimmaksi ohjeeksi suhteessa kaikkiin muihin eettisiin tai teologisiin periaatteisiin.
Hämmentävän aikamme keskellä meidän tulee rohkeasti pitää kiinni Jumalan sanan opetuksesta, jonka mukaan kaikkia lähimmäisiä tulee kohdella samalla rakkaudella – ja pitää samalla kiinni siitä, mitä Raamattu opettaa esimerkiksi avioliitosta ja pappisvirasta.