Marraskuun kirja: Bangladeshin monet kasvot
Katsellessaan jännittävää ja joskus traagistakin elokuvaa mukavasti omalta kotisohvalta tulee väliin mieleen: "Onneksi en ole oikeasti paikalla!" Tämäntapainen tuntemus on ehkä ajoittain läsnä, kun lukee kirjaa "Bangladeshin monet kasvot" (2017), joka kertoo Lähetysyhdistys Kylväjän 40 vuoden työstä tuossa monella tapaa värikkäässä maassa.
Kirjan takakannen esittelyn mukaan "kertomukset ja tietoiskut kuvaavat yhteiskuntaa, ihmisiä, luontoa, työtä ja kirkon toimintaa. Ne ovat välähdyksiä paikallisten ja lähettien elämästä ja tapahtumista lähinnä suomalaisen silmin nähtynä ja koettuna: miltä Bangladeshissa näyttää, kuinka siellä liikutaan, eletään, aherretaan arjessa ja kokoonnutaan juhlimaan ja suremaan."
Bangladeshin, entisen Itä-Pakistanin, voikin nähdä kertomusten kautta eksoottisena ja kauniina, niukkuudessakin tyytyväisten ihmisten kulttuurina tai ilmasto-olosuhteiden ja luonnonkatastrofien takia lähes mahdottomana elää, köyhyyden ja sairauksien takia ankeana tai hallinnon monimutkaisuuden ja korruption takia lannistavana. Kaikissa kertomuksissa on kuitenkin mukana ihmetys ja kiitollisuus Jumalan toiminnasta olosuhteista huolimatta.
40 vuoden työstä on koonnut ja mukaansatempaavasti kirjoittanut 40 kertomukseen Aili Maria Manninen, joka toimi 30 vuotta lähetystyöntekijänä Bangladeshin työssä ja oli 20 vuotta Tapiolan seurakunnan nimikkolähetti. Siinä ominaisuudessa hän niinä vuosina tuli monelle tutuksi vieraillessaan seurakunnassamme. Kirjoittajana hän on tuttu lähettäjäkirjeistään ja valottaa seuraavassa tämän kirjan syntytaustoja.
Aili Maria kertoo perheessään olevan useita taitavia sanankäyttäjiä ja itse kirjoittaneensa jo koululaisena, jolloin ajan tavan mukaan luokassa parhaat aineet luettiin, usein hänenkin. Myöhemmin hän pyrki hiomaan tekstejään selkeiksi, jotta asia ymmärrettäisiin. Lähetyskurssilla neuvottiin liittämään jokaiseen lähettäjäkirjeeseen kuulumisten lisäksi kohta Raamatusta. Bangladeshista Aili Maria on kirjoittanut artikkeleita Kylväjän vuosikirjoihin, Kylväjä-lehteen ja useisiin muihin lehtiin. Koulujen kansainvälisyyskasvatukseen hän on kirjoittanut mainion kirjasen "Bangladesh - koululaisena maaseudulla" (2004), jossa tutustutaan bangladeshilaisen kylän arkielämään koulupojan näkökulmasta.
Aili Maria kertoo, että hänen aloittaessaan Bangladeshissa, Kylväjän työ maassa oli jatkunut 10 vuotta. Sielläkin alkoi jo tietokoneaika, mutta kaikki aikaisempi kirjeenvaihto ja raportit olivat paperilla. Hän kertoo vuosien mittaan siirrelleensä arkistoja säilytettäväksi mahdolliselle työn historiaa tutkivalle ja jatkaa: "Työvuosien kertyessä huomasin itse olevani pitkäaikaisin linkki työn alusta sen jatkumoon, olinhan ollut kolmen kuukauden matkalla Bangladeshissa jo vuonna 1981. Viimeisinä työvuosinani puhuin esimiehilleni kiinnostuksesta kirjoittaa ja se huomioitiin, kun viimeinen työjakso Bangladeshissa päättyi maaliskuussa 2016."
Kevään kuluessa suunniteltiin kirjaa, joka ajoittui sopivasti Kylväjän Bangladeshin työn 40 vuoden jaksoon. Kotimaahan oli siirretty vähitellen runsaasti kirjallista materiaalia lehtileikkeistä alkaen. Materiaalin valinta ja tekstien työstäminen alkoi kesäkauden lopulla. Kirja saatiin painosta elokuussa 2017, ja se julkaistiin 3.9 Raamattuopistolla, jossa samalla juhlittiin Aili Marian elämäntyön juhlaa.
Tällä kertaa emme tapaa Aili Mariaa kertomassa kirjastaan Lähetyksen naiset -kirjallisuus ja keskusteluryhmässä torstaina 19.11. klo 18 Mankkaan srk-kodilla. Vierailijamme on Bangladesh-lähetti Anneli Virolainen, joka on taiteillut kirjassa olevat piirrokset.
Tervetuloa kuuntelemaan ja osallistumaan keskusteluun tässä kaikille avoimessa ryhmässä!