Käsivarret

"Tapahtui sellaista, jota olin aina kaikkein eniten pelännyt. Oma lapsi oli kuollut. Ajattelin, ettei tämä voi olla edes totta. Lapsen kuoleman kohtaaminen oli sellaista, ettei sitä voinut mitenkään ymmärtää. Murruin täysin."

Näin kertoo eräs suomalainen erikoislääkäri 17-vuotiaan tyttärensä kuolemasta Askel-lehden kevään 2014 numerossa. "Lapsen menetyksen jälkeen kaikki tittelit ja saavutukset menettivät merkityksensä. Myönsin olleeni siihen saakka aikamoinen suorittaja kaikilla elämänalueilla. Yritin suorittamalla ansaita hyväksyntää. Ja samalla täyttää sisälläni olevaa elämän tarkoituksen kaipuuta ja etsimistä."

Elämän ja kuoleman todellisuus yllättää. Tuntuu kuin lähestyisimme sitä laput silmillä. Haastateltu perheenisä kertoo toisenlaisistakin silmälapuista. Vasta Jeesuksen Kristuksen kohtaaminen puhkaisi sen pimeyden, johon perhe oli tyttären odottamattoman kuoleman johdosta pudonnut. Mutta myös sen, joka oli vallinnut jo ennen sitä. Isä kertoo tuosta kohtaamisestaan seuraavasti: "Aivan kuin laput olisi nostettu silmiltäni - maailma näytti niin erilaiselta. Ymmärsin, mikä on hyvää ja mikä pahaa, mikä oikein ja mikä väärin. " Aikaisemmin mies oli pohdiskellut, että kaikissa uskonnoissa uskotaan lopulta samaan Jumalaan. "Nyt ymmärsin, että on olemassa vain kaksi vaihtoehtoa: Jeesus Kristus tai pimeyden valtakunta."

Pelkkä kuoleman näkeminen ei vielä anna valmiutta kohdata ikuisuutta - lääkärillekään. "Aikaisemmin en pystynyt edes kunnolla ajattelemaan kuolemaa. Nyt jopa odotan taivaaseen pääsyä. Sitä ennen haluan tietenkin tehdä Taivaan isän minulle antaman tehtävän mahdollisimman hyvin."Aivan kuten kuoleman olemus, joka paljastuu vasta henkilökohtaisen kokemuksen kautta, paljastaa Elämän Herra itsensä sille, joka suostuu jättäytymään Hänen käsiinsä. Turvaksemme tulee Ikiaikojen Jumala ja Hänen Oikea Käsivartensa. Niihin käsiin, kuolleisiin ja ylösnousseisiin käsiin, on turvallista jättää myös se henkilö, jota suremme. Samoissa käsissä säilyy oma elämämme tällä puolen ikuisuutta. Ja samat, parantavat kädet nostavat oman ruumiimme ylösnousemukseen eräänä päivänä. Ne kädet ovat kohotettuina rukoukseen meidän puolestamme. Ne ovat ojennettuina ottamaan vastaan sekä syntimme että surumme.

"Sinun turvasi on ikiaikojen Jumala,
sinua kannattavat iankaikkiset käsivarret"
5. Moos. 33:27