Itämaan tietäjistä
Eräs viiden lapsen äiti kertoi pienen tyttärensä leikkineen prinsessaa. Tytär jopa nukkui kruunu päässä ja lakeerikengät jalassaan. Pian leikkinsä aluksi tytär kysyi, voisiko äiti toimia hänen palvelijanaan. Äidille, joka kertoi muutenkin sopeutuneensa tuohon rooliin, sopi roolijako erinomaisesti. Muistelleessaan tuota tapausta äiti pohti, kuinka monet itsestään positiiviset, palvelualttiutta ja palvelemista edellyttävät tehtävät saatetaan kokea mielihyväkulttuurimme keskellä jopa mahdottomina tehtävinä.
Itselleni oli mieleenpainuvaa kokea, kuinka pienen tapiolalaisen matkaryhmämme vieraillessa Bangladeshissa loka-marraskuun vaihteessa, jalkamme pestiin saapuessamme erääseen kotiin. Paikallinen kristitty kumartui lattialle vieraansa eteen, ja kuurasi Bangladeshin hienosta pölystä ja liasta harmaat jalat kunnioituksen ja ystävällisyyden osoituksena. Tapa on yleinen santaali-heimon parissa.
Joulukertomus maalaa eteemme hätkähdyttävän jännityskertomuksen, joka kulminoituu juuri kumartamisen tematiikkaan. Matteuksen evankeliumi kertoo, kuinka korkea-arvoiset ja rikkaat viisaat miehet saapuivat karavaaneineen Israelin rajojen ulkopuolelta Betlehemiin, lahjoinaan kultaa, suitsuketta ja mirhaa. Vanhan Testamentin profetiat ja kirjoitukset tarkasti tuntien he osasivat suunnata oikeaan aikaan oikeaan paikkaan. Kirjoitukset johdattavat oikeaan. Raamattu kertoo, että perillä he kumarsivat lasta "maahan heittäytyen".
Ennen saapumistaan Betlehemiin karavaani pysähtyi kuitenkin Herodeksen luona. Miehet kysyivät tältä maallisen maailmanvallan edustajalta, missä syntynyt uusi kuningas majailee. Herodes ei itse osannut vastata kysymykseen, mutta otettuaan konsulttiensa avulla lisää selvyyttä asiasta, kutsutti myöhemmin salaa tietäjät luokseen ja otti juurta jaksain selville Messiaan syntymisen ajankohdan.
Raamatun mukaan Herodeksen mukana koko pääkaupunki pelästyi uutisesta. Kuningas oli syntynyt - mutta Häntä ei näkynyt missään. Kuitenkin Hänen täytyi olla olemassa. Mutta missä - ja miten Hänet saisi kiinni? Matteuksen evankeliumi kertoo, että Jumala itse varoitti unessa tietäjiä palaamasta ilmoittamaan Herodekselle tietojaan pyhästä perheestä.
Tietäjät olivat valinneet Kuninkaansa. He tekivät Jumalan johdatuksessa uhkarohkealta tuntuvan ratkaisun palata toista tietä takaisin omaan maahansa, ulos Herodeksen hallintavallan alueelta. Raamattu ei kerro tarkemmin matkan yksityiskohtia. Sen sijaan ikivanhan kristillisen perimätiedon mukaan, joka on säilynyt talletettuna näihin päiviin asti, Herodes joukkoineen lähti ilmiannosta kieltäytyneen karavaanin perään. Matteuksen evankeliumissa välittömästi matkan jälkeen kuvattu Betlehemin lasten murha voidaankin ymmärtää jatkoksi tälle epäonniselle yritykselle.
"Toinen tie", jota pitkin Raamattu kertoo tietäjien matkanneen, on luultavimmin ollut tunnettu nabatealaisten karavaanireitti, joka jatkui Petrasta Gazaan Välimeren rannalle. Reittiä käytettiin mm. mausteiden kuljetukseen. On arveltu, että oppineiden miesten saattue lähti nykyisen Irakin alueelta, ja palasi näin Kuninkaiden valtatieksi kutsuttua reittiä takasin "itämaalle", Irakin alueelle.
Kumartaessamme tänä jouluna Joulun Herraa voimme samalla rukouksin muistaa juuri näillä alueella henkensä edestä pakenevia Kristuksen seuraajia. He ovat valinneet Kuninkaansa, ja ovat valmiita maksamaan hinnan, jonka tuo valinta tuo mukanaan. He pyytävät rukouksiamme ja apuamme. Kuten viisaat sukupolvia ennen heitä, he rohkaisevat meitä omalla esimerkillään.
Kirjoitusten valossa mekin löydämme oikeaan aikaan oikeaan paikkaan. Siis kumartamaan tulkaa, siis kumartamaan tulkaa, siis kumartamaan tulkaa Herraamme!